Mannerheim-ristin ritari 15 Veikko Vehviläinen ja JR 9:n vaiheet 1941-43Veikko Vehviläinen ja Jarkko Kemppi

Vehviläisen elävästi kirjoittama sotapäiväkirja tuo valoa sodan tapahtumiin aliupseerin näkökulmasta. Se on autenttinen kuvaus rintamaolosuhteista ja taistelun keskellä osoitetusta kylmäpäisyydestä ja rohkeudesta. Alikersantti Vehviläinen on jäänyt eristyksiin omista joukoistaan, mutta säilyttää ryhmänsä kanssa taistelukykynsä ja hermonsa epätoivoiselta tuntuvassa tilanteessa.
Mannerheim-ristin ritarin arvon Vehviläinen sai syyskuussa 1941. Nimityksen taustalla olivat hänen ansionsa heinäkuussa 1941 käydyissä taisteluissa.
Jalkaväkirykmentti 9 perustettiin kesällä 1941 Kontiolahdella. Rykmentti kuului 7. Divisioonaan. Rykmentin raskain vaihe sijoittui heti jatkosodan alkuun. Laatokan Karjalan valtauksessa rykmentti kärsi suuria tappioita, koska vihollisen asemien murtaminen vaati paljon voimia. Rykmentti menetti jatkosodassa kaatuneina ja kadonneina runsaat 1 000 miestä.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 9/2015, viikolla 38
Sivumäärä: 262 s.
Kirjastoluokka: 99.139
Sähkökirjan ISBN (epub): 9789523122307

Muuta: kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita sotakirjoja

Salamurhaajien yöHoward Blum

Trillerimäisen jännittävästi kerrottu tositarina suunnitelmasta, joka toteutuessaan olisi muuttanut historian kulun.

Mannerheim-ristin ritari 9 Eero KiveläJarkko Kemppi

”Ylipäällikkö on pvm:llä 8.9.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Eero Olavi Kivelän, joka etulinjan komppanianpäällikkönä rykmentin suorittaessa rajalla läpimurron vahvojen vihollisasemien läpi osoitti suurta henkilökohtaista urhoollisuutta ja myöhemmin rajulla vastaiskulla heitti epätoivoisia läpimurtautumisyrityksiä tekevän vihollisen takaisin tuhoten mm. 9 hyökkäysvaunua.”

Jatkosota Stalinin kanavallaAri Rautala

Sotahistoriaa rintamalinjojen molemmilta puolilta

Sotapropagandan valiojoukko 1941–1944Keijo K. Kulha

Uutta tietoa sota-ajan propagandakoneistosta

Vapaaehtoisena AuschwitziinWitold Pilecki

Vuonna 1940 Puolan maanalainen vastarintaliike halusi tietää, mitä vastikään avatussa Auschwitzin keskitysleirissä tapahtui. Puolan armeijan upseeri Witold Pilecki ilmoittautui vapaaehtoiseksi hengenvaaralliseen tehtävään.