Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti Maxim Fedorovia, jonka äiti on ukrainalainen ja isä venäläinen. Toukokuussa 2022 Fedorov lähti Kiovaan Ylen pysyväksi toimittajaksi. Siitä lähtien hän on seurannut ukrainalaisten sota-ajan elämää lähietäisyydeltä. Ja nähnyt ukrainalaisten pelottomuuden ja lannistumattomuuden.
Jokaisella ukrainalaisella on sodasta omanlaisensa tarina. Osa niistä on koottu näiden kansien väliin. Fedorov kertoo myös siitä, minkälaista on elää ja tehdä töitä sota-ajan Ukrainassa. Ukrainassa vietetty aika on ollut hänelle myös omien juurien etsimistä tilanteessa, jossa keskenään kamppailee kaksi maata, jotka edustavat kahta identiteetin osaa.
Fedorov kertoo esimerkiksi moskovalaisesta asianajajasta, joka muutti Kiovaan, oppi ukrainan kielen ja puolusti Ukrainan entistä presidenttiä oikeudessa. Venäjän hyökkäyksen jälkeen hän ilmoittautui alueellisen puolustuksen riveihin suojelemaan Ukrainaa synnyinmaaltaan. Tai nuoresta valkovenäläisestä miehestä, joka päätti salaa sukulaisiltaan lähteä taistelemaan Ukrainan vapauden puolesta sekä Itä-Ukrainasta kotoisin olevasta naisesta, joka asuu siirtolaisille tarkoitetussa parakissa ja tekee kaikkensa saadakseen takaisin Donetskiin poliittiseksi vangiksi jääneen miehensä.
Ilmestymisaika: | 9/2023, viikolla 35 |
Sivumäärä: | n. 320 s. |
Koko: | 135 x 215 mm |
Sidosasu: | Sidottu, kuvaliite |
Kirjastoluokka: | 32.5 |
Kovakantisen ISBN: | 9789523759565 |
Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789523759428 |
Äänikirjan ISBN: | 9789523759435 |
Muuta: Kansi: Emilia Mensalo/Taittopalvelu Yliveto Oy
Kirja avaa ainutlaatuisen näkymän häikäilemättömän natsijohtajan kunnianhimoon, brutaaliin toimintaan ja ylelliseen yksityiselämään. Samalla se on vahva kuvaus Kolmannen valtakunnan noususta ja tuhosta.
Teos käsittelee Neuvosto-Karjalan turvallisuuspalvelujen taistelua Suomen erityispalveluja vastaan talvisodassa, välirauhan aikana sekä Suuressa isänmaallisessa sodassa.
Vuonna 1943 Auschwitziin lähetetty Elsa selvisi kuolemanleiristä soittotaitonsa turvin. Viulistina hänellä oli mahdollisuus liittyä leirin naisorkesteriin, jota johti Gustav Mahlerin veljentytär Alma Rosé.
Sotilaat, jotka vapauttivat Saksan natsivallasta, toivat mukanaan uutta kärsimystä. Arviolta miljoona naista ja tyttöä – sekä suuri määrä miehiä – joutui toisen maailmansodan jälkeen seksuaalisen väkivallan uhriksi kaikkialla Saksassa.
Vuonna 1940 Puolan maanalainen vastarintaliike halusi tietää, mitä vastikään avatussa Auschwitzin keskitysleirissä tapahtui. Puolan armeijan upseeri Witold Pilecki ilmoittautui vapaaehtoiseksi hengenvaaralliseen tehtävään.