Natsi-Saksan naisia kuvataan usein tietämättöminä ja naiiveina Hitlerin avustajina tai sodan uhreina. Paul Roland osoittaa kirjassaan, miten monet naiset ottivat aktiivisen roolin siinä pahan verkostossa, jonka natsit Eurooppaan levittivät.
Sihteerien ja toimistovirkailijoiden armeija kirjoitti puhtaaksi ja arkistoi massamurhiin liittyviä käskyjä ja dokumentteja sekä luetteloi uhreilta takavarikoitua omaisuutta. Gestapon henkilöstöstä 40 prosenttia oli naisia, keskitysleireillä toimi tuhansittain naisvartijoita ja paatuneet sairaanhoitajat toteuttivat eutanasiaohjelmaa.
Omalla tavallaan Natsi-Saksan rakentamiseen osallistuivat myös sellaiset kulttuurielämän nimet kuin Zarah Leander, Leni Riefenstahl ja Winifred Wagner.
Teos kuvaa laajasti naisten osaa natsi-Saksan koneistossa ja niitä, jotka halukkaasti asettuivat sen palvelukseen.
Ilmestymisaika: | 9/2017, viikolla 35 |
Sivumäärä: | 281 s. |
Kirjastoluokka: | 94.13 |
Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789523125582 |
Muuta: Suomennos Pertti Jokinen, Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy
Neuvostopropagandasta ja suomettumisesta puhdistettu tutkimus Suomen lähihistoriasta
Mestarillinen kaupunkibiografia kertoo Berliinin tarinan tavallisten kaupunkilaisten näkökulmasta. Romaanimaisen vetävästi kirjoitettu teos kuvaa, kuinka kaupunki ja sen asukkaat muokkasivat 1900-luvun maailmaa.
Suomalaisten ylisukupolvinen kokemus 1900-luvun alusta aina sen viimeiselle vuosikymmenelle saakka oli elämä Neuvosto-Venäjän varjossa. Professori Timo Vihavaisen veitsenterävä analyysi Suomen lähihistoriasta auttaa hahmottamaan olennaiset kehityslinjat. Samalla se paljastaa itsestäänselvyyksinä pidettyjen suomalaisilmiöiden taustalla olevat kansalliset traumat, turhaumat sekä väärät uskomukset ja totuudet.
Suomi ei taistellut talvisodassa yksin, vaikka niin toistuvasti väitetään. Tärkeimpään pelastajan roolin kohosi Ranska ja sen pääministeri Édouard Daladier.
Oliko Suomen itsenäisyys sodan jälkeisinä vuosina uhattuna?