Kattava historiateos maailmansotien välisestä ajanjaksosta, jolloin Saksa ja Neuvostoliitto löysivät toisistaan liittolaisen valtapyrkimyksilleen.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitosta ja Saksasta tuli muun maailman silmissä hylkiövaltioita. Aikaisemmista vihollisuuksistaan ja perinpohjaisista ideologisista eroavaisuuksistaan huolimatta Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hämmästyttävän paljon poliittista, taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä 1920-luvun alusta lähtien.
Vuonna 1922 Saksan ja Neuvostoliiton solmima Rapallon sopimus antoi Saksalle mahdollisuuden Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti kehittää asejärjestelmiään Neuvostoliiton alueella. Neuvostoliitto taas tarvitsi kipeästi uutta teknologiaa. Tämä johti sotilaalliseen yhteistyöhön, joka hyödytti molempia osapuolia.
Vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen salaisessa pöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin, joita ne ryhtyivät uudistetuin sotakoneistoineen valtaamaan. Neuvostoliiton etupiiriin määriteltiin myös Suomi.
Yhteiset sopimukset menettivät merkityksensä, kun Hitler kesäkuussa 1941 käynnisti operaatio Barbarossan ja hyökkäsi Neuvostoliittoon.
Ilmestymisaika: | 10/2023, viikolla 41 |
Sivumäärä: | n. 400 s. |
Koko: | 151 x 225 mm |
Kirjastoluokka: | 90.3 |
Kovakantisen ISBN: | 9789523759145 |
Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789523759152 |
Äänikirjan ISBN: | 9789523759169 |
Muuta: Kansi: Tilla Larkiala/Taittopalvelu Yliveto Oy
Mestarillinen kaupunkibiografia kertoo Berliinin tarinan tavallisten kaupunkilaisten näkökulmasta. Romaanimaisen vetävästi kirjoitettu teos kuvaa, kuinka kaupunki ja sen asukkaat muokkasivat 1900-luvun maailmaa.
Vaikuttava tositarina naisista, jotka ompelivat natseille näyttäviä muotiluomuksia säästyäkseen kuolemalta
Tiivis Venäjä-tiedon ABC esittelee naapurimaamme keskeisimmät asiat: historian, kirjallisuuden ja maantiedon. Samalla se avaa lukijalle venäläistä arvomaailmaa ja käsitteitä.
Kirja kertoo yksityiskohtaisesti, miten legenda Huhtiniemen teloituksista syntyi, miten sitä pidettiin yllä, miten se levisi ja miten siitä lopulta tuli nykyaikainen kaupunkitarina.
Teos kuvaa naisten osaa natsi-Saksan koneistossa ja niitä, jotka halukkaasti asettuivat sen palvelukseen.