Epäpyhä liitto Saksan ja Neuvostoliiton yhteistyö 1922–1941Ari Rautala ja Antero Uitto

Kattava historiateos maailmansotien välisestä ajanjaksosta, jolloin Saksa ja Neuvostoliitto löysivät toisistaan liittolaisen valtapyrkimyksilleen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitosta ja Saksasta tuli muun maailman silmissä hylkiövaltioita. Aikaisemmista vihollisuuksistaan ja perinpohjaisista ideologisista eroavaisuuksistaan huolimatta Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hämmästyttävän paljon poliittista, taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä 1920-luvun alusta lähtien.
Vuonna 1922 Saksan ja Neuvostoliiton solmima Rapallon sopimus antoi Saksalle mahdollisuuden Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti kehittää asejärjestelmiään Neuvostoliiton alueella. Neuvostoliitto taas tarvitsi kipeästi uutta teknologiaa. Tämä johti sotilaalliseen yhteistyöhön, joka hyödytti molempia osapuolia.
Vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen salaisessa pöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin, joita ne ryhtyivät uudistetuin sotakoneistoineen valtaamaan. Neuvostoliiton etupiiriin määriteltiin myös Suomi.
Yhteiset sopimukset menettivät merkityksensä, kun Hitler kesäkuussa 1941 käynnisti operaatio Barbarossan ja hyökkäsi Neuvostoliittoon.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 10/2023, viikolla 41
Sivumäärä: n. 400 s.
Koko: 151 x 225 mm
Kirjastoluokka: 90.3
Kovakantisen ISBN: 9789523759145
Sähkökirjan ISBN (epub): 9789523759152
Äänikirjan ISBN: 9789523759169

Muuta: Kansi: Tilla Larkiala/Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Talvisodan ranskalaiset ratkaisijatHenrik Tala

Suomi ei taistellut talvisodassa yksin, vaikka niin toistuvasti väitetään. Tärkeimpään pelastajan roolin kohosi Ranska ja sen pääministeri Édouard Daladier.

Kunskapens metropol Martti Häikiö

Teos antaa laajan kokonaiskuvan tietokulttuurin kehityksestä Helsingissä eri alojen käännekohtien ja keskeisten vaikuttajien näkökulmasta.

Churchillin kolmas maailmansotaJonathan Walker

Kun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.

Punaisten lyhtyjen HelsinkiKatja Tikka, Elina Maaniitty & Iisa Aaltonen

Matka pääkaupunkimme menneisyyden vaietuille kujille, hämäriin porttikäytäviin, bordelleihin ja salakapakoihin.

Helsinki 1939Laura Kolbe, Samu Nyström & Henrik Tala

Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 – Pääkaupunki ja rauha (2015).