Kattava historiateos maailmansotien välisestä ajanjaksosta, jolloin Saksa ja Neuvostoliitto löysivät toisistaan liittolaisen valtapyrkimyksilleen.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitosta ja Saksasta tuli muun maailman silmissä hylkiövaltioita. Aikaisemmista vihollisuuksistaan ja perinpohjaisista ideologisista eroavaisuuksistaan huolimatta Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hämmästyttävän paljon poliittista, taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä 1920-luvun alusta lähtien.
Vuonna 1922 Saksan ja Neuvostoliiton solmima Rapallon sopimus antoi Saksalle mahdollisuuden Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti kehittää asejärjestelmiään Neuvostoliiton alueella. Neuvostoliitto taas tarvitsi kipeästi uutta teknologiaa. Tämä johti sotilaalliseen yhteistyöhön, joka hyödytti molempia osapuolia.
Vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen salaisessa pöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin, joita ne ryhtyivät uudistetuin sotakoneistoineen valtaamaan. Neuvostoliiton etupiiriin määriteltiin myös Suomi.
Yhteiset sopimukset menettivät merkityksensä, kun Hitler kesäkuussa 1941 käynnisti operaatio Barbarossan ja hyökkäsi Neuvostoliittoon.
Ilmestymisaika: | 10/2023, viikolla 41 |
Sivumäärä: | n. 400 s. |
Koko: | 151 x 225 mm |
Kirjastoluokka: | 90.3 |
Kovakantisen ISBN: | 9789523759145 |
Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789523759152 |
Äänikirjan ISBN: | 9789523759169 |
Muuta: Kansi: Tilla Larkiala/Taittopalvelu Yliveto Oy
Suomi ei taistellut talvisodassa yksin, vaikka niin toistuvasti väitetään. Tärkeimpään pelastajan roolin kohosi Ranska ja sen pääministeri Édouard Daladier.
Teos antaa laajan kokonaiskuvan tietokulttuurin kehityksestä Helsingissä eri alojen käännekohtien ja keskeisten vaikuttajien näkökulmasta.
Kun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.
Matka pääkaupunkimme menneisyyden vaietuille kujille, hämäriin porttikäytäviin, bordelleihin ja salakapakoihin.
Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 – Pääkaupunki ja rauha (2015).