Epäpyhä liitto Saksan ja Neuvostoliiton yhteistyö 1922–1941Ari Rautala ja Antero Uitto
Kattava historiateos maailmansotien välisestä ajanjaksosta, jolloin Saksa ja Neuvostoliitto löysivät toisistaan liittolaisen valtapyrkimyksilleen.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitosta ja Saksasta tuli muun maailman silmissä hylkiövaltioita. Aikaisemmista vihollisuuksistaan ja perinpohjaisista ideologisista eroavaisuuksistaan huolimatta Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hämmästyttävän paljon poliittista, taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä 1920-luvun alusta lähtien.
Vuonna 1922 Saksan ja Neuvostoliiton solmima Rapallon sopimus antoi Saksalle mahdollisuuden Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti kehittää asejärjestelmiään Neuvostoliiton alueella. Neuvostoliitto taas tarvitsi kipeästi uutta teknologiaa. Tämä johti sotilaalliseen yhteistyöhön, joka hyödytti molempia osapuolia.
Vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen salaisessa pöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin, joita ne ryhtyivät uudistetuin sotakoneistoineen valtaamaan. Neuvostoliiton etupiiriin määriteltiin myös Suomi.
Yhteiset sopimukset menettivät merkityksensä, kun Hitler kesäkuussa 1941 käynnisti operaatio Barbarossan ja hyökkäsi Neuvostoliittoon.
Kirjan tiedot
| Ilmestymisaika: | 10/2023, viikolla 41 |
| Sivumäärä: | n. 400 s. |
| Koko: | 151 x 225 mm |
| Kirjastoluokka: | 90.3 |
| Kovakantisen ISBN: | 9789523759145 |
| Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789523759152 |
| Äänikirjan ISBN: | 9789523759169 |
Muuta: Kansi: Tilla Larkiala/Taittopalvelu Yliveto Oy
Kirjan laji
Muita historiakirjoja
Talvisodan ranskalaiset ratkaisijatHenrik Tala Suomi ei taistellut talvisodassa yksin, vaikka niin toistuvasti väitetään. Tärkeimpään pelastajan roolin kohosi Ranska ja sen pääministeri Édouard Daladier.
Kunskapens metropol Martti HäikiöTeos antaa laajan kokonaiskuvan tietokulttuurin kehityksestä Helsingissä eri alojen käännekohtien ja keskeisten vaikuttajien näkökulmasta.
Churchillin kolmas maailmansotaJonathan WalkerKun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.
Punaisten lyhtyjen HelsinkiKatja Tikka, Elina Maaniitty & Iisa Aaltonen Matka pääkaupunkimme menneisyyden vaietuille kujille, hämäriin porttikäytäviin, bordelleihin ja salakapakoihin.
Helsinki 1939Laura Kolbe, Samu Nyström & Henrik TalaTeos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 – Pääkaupunki ja rauha (2015).
