Fästningsstaden Helsingfors och Sveaborg 1721–1808Sofia Gustafsson , Seppo Aalto ja Juha-Matti Granqvist

Fästningsstaden skildrar Helsingfors utveckling från småstad till hörnsten inom det svenska försvaret. Skildringen inleds i det ödelagda Helsingfors 1721 och avslutas med den slutgiltiga ryska erövringen 1808. Under stora nordiska kriget och stora ofreden brändes Helsingfors ner och intogs av ryssarna. Men Helsingfors byggdes upp på nytt. Den ekonomiska stagnationen avbröts av en oväntad lyckospark: Sverige inledde det största fästningsbygget i sin historia, en gardering mot den expanderande stormakten Ryssland. Även ur europeiskt perspektiv sett tillhörde Sveaborg sin tids mest betydande byggnadsprojekt. Därmed uppstod dubbelstaden Helsingfors-Sveaborg. Samtidigt växte Helsingfors och blev en av svenska rikets viktigaste krigs- och sjöfartsstäder på 1700-talet.
Detta mångsidiga verk behandlar Helsingfors som en del av den spända stormaktspolitiken, de europeiska krigen, den internationella handeln och tidens kulturströmningar - utan att förglömma de färgstarka detaljerna.
Fästningsstaden är fortsättningen på de tidigare utgivna verken om Helsingfors historia Krigsstaden: Helsingfors Gammelstads historia 1550-1639 (2013) och Kronostaden: Estnässkatans Helsingfors 1640-1721 (2016).

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 5/2021
Sivumäärä: 640 s.
Koko: 210 x 260 mm
Sidosasu: Sidottu kluuttikansiin, suojapaperit, nelivärikuvitus
Kirjastoluokka: 92.8
Kovakantisen ISBN: 9789523752351

Muuta: Ruotsinnos Sofia Gustafsson, Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Euroopan esiäiditKarin Bojs

Mistä tulemme, keitä olemme ja mitä voimme oppia menneisyydestämme?

Karl Dönitz ja Kolmannen valtakunnan viimeiset päivätBarry Turner

Teos on paitsi valaiseva henkilökuva natsi-Saksan viimeisestä johtajasta, myös elävä sisäpiirin kuvaus toisen maailmansodan vähän tunnetuista loppuselvittelyistä.

Pietari 1917 Helen Rappaport

Harvinaisiin arkistolähteisiin perustuva teos tarjoaa aiemmin tuntemattoman näkökulman vuoden 1917 vallankumouksen tapahtumiin sellaisina, kuin ne etenivät päivä päivältä ja viikko viikolta. Kertojina ovat Venäjällä asuneet ulkomaalaiset.

Talvisodan ranskalaiset ratkaisijatHenrik Tala

Suomi ei taistellut talvisodassa yksin, vaikka niin toistuvasti väitetään. Tärkeimpään pelastajan roolin kohosi Ranska ja sen pääministeri Édouard Daladier.

Oodi sivistykselleSamu Nyström

Helsingin työväenopiston satavuotishistoriikki