Göring, Hess, Mengele ja Dönitz olivat kolmannen valtakunnan ja holokaustin keskeisiä arkkitehtejä. He olivat myös isiä.
Gerald Posner on haastatellut yhtätoista Hitlerin sisäpiiriin kuuluneen henkilön poikaa ja tytärtä, jotka kertovat ensimmäistä kertaa, millaista oli kasvaa natsi-johtajien lapsena ja miten tämä menneisyys on heidän elämäänsä vaikuttanut.
Tämä on ainoa kirja, johon Hessin, Mengelen, Dönitzin tai Göringin perheenjäsenet ovat antaneet haastattelun. Norman Frank, sotarikoksista tuomitun Hans Frankin vanhin poika on suostunut puhumaan isästään ainoastaan Posnerille. Henkilögallerian täydentävät apulaisvarusteluministeri Karl Saur, valtionpankin johtaja Hjalmar Schacht, eversti Claus von Stauffenberg, sotarikollisena tuomittu Max Drexel sekä Ernst Mochar, joka oli yksi ensimmäisistä natsipuolueen jäsenistä.
Joillekin, kuten Hans Frankin nuorimmalle pojalle Niklakselle, isä on vihattava hahmo, ”heikko, pelkurimainen sätkynukke ja murhaaja”. Toiset taas kieltäytyvät näkemästä isäänsä pahana ihmisenä. Herman Göringin tytär Edda ihailee isäänsä edelleen. Wolf Rudiger Hess sanoo isänsä olleen rauhan mies, joka tuli väärin tuomituksi.
Teos avaa intiimin näkymän johtavien natsien persoonallisuuteen ja perhe-elämään, mutta ennen kaikkea se on pysäyttävä kuvaus siitä voimattomasta vihasta ja syyllisyydestä, jota useimmat haastatelluista isänperintönään kantavat.
Kun muistot rakastavista isistä törmäävät todellisuuteen, jossa näitä syytetään rikoksista ihmiskuntaa vastaan, saamme uuden näkökulman siihen, mitä historioitsija Hannah Arendt niin osuvasti nimittää ”pahuuden arkipäiväisyydeksi”.
Ilmestymisaika: | 4/2018, viikolla 17 |
Sivumäärä: | 336 s. |
Kirjastoluokka: | 94.13 |
Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789523126626 |
Muuta: Suomennos Niko Jääskeläinen Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy
Vaikuttava tositarina naisista, jotka ompelivat natseille näyttäviä muotiluomuksia säästyäkseen kuolemalta
Laajaan tutkimusaineistoon perustuva teos Suomen ja Hitlerin Saksan suhteista sekä suomalaisten suhtautumisesta kolmanteen valtakuntaan
Kirja esittelee Suomessa olleita erilaisia alkoholirajoituksia kautta maan historian, keskittyen kuitenkin vuosien 1919–1932 kieltolakiin ja sen seurauksiin.
Mestarillinen kaupunkibiografia kertoo Berliinin tarinan tavallisten kaupunkilaisten näkökulmasta. Romaanimaisen vetävästi kirjoitettu teos kuvaa, kuinka kaupunki ja sen asukkaat muokkasivat 1900-luvun maailmaa.
Kun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.