Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen Jukka Seppinen

Karjalan menettäminen syksyllä 1944 oli kova isku Suomelle. Välittömästi rauhanteon jälkeen Suomessa alkoikin toiminta Karjalan palauttamiseksi. Poliittisia puheita pidemmälle asiat eivät kuitenkaan edenneet, ja vuosikymmenien kuluessa haave Karjalan saamisesta takaisin alkoi hiipua.
Asiassa tapahtui kuitenkin uusi ja odottamaton käänne, kun NKP esitti kesällä 1990, että se voisi luovuttaa Karjalan Suomelle. Taustalla vaikutti myös Venäjän halu päästä eroon Viipurista, sillä vallattu alue oli pahasti rappeutunut eikä resursseja korjaamiseen ollut. Näin Suomelle tarjoutui yllättäen ainutlaatuinen mahdollisuus Karjalan palauttamiseen.
Suomen valtiojohto suhtautui kuitenkin Kremliin tarjoukseen penseästi. Presidentti Koiviston vastarinta johti asian venymiseen ja mutkistumiseen. Myös ulkoministeri Paavo Väyrynen vastusti asiaa.
Seuraavaksi presidentiksi nousi Ahtisaari. Vaikka hän kannatti Karjalan palauttamista, aikaa oli menetetty. Putinin noustessa valtaan 2000-luvun alussa tilanne oli vaikeutunut entisestään.
Jukka Seppinen selvittää perusteellisesti, mitä asiassa tapahtui 1990-luvun alussa. Millainen on Karjala-kysymyksen historia? Miksi presidentti suhtautui Karjalan palauttamiseen niin penseästi? Mikä oli diplomaatti Jukka Seppisen rooli näissä tapahtumissa? Seppinen perustaa tutkimuksensa runsaaseen lähdemateriaaliin, mm. runsaaseen kotimaiseen ja ulkomaiseen lähdemateriaaliin, mm. presidentti Mauno Koiviston yksityisarkistoihin sekä Karjalan liiton ja YLEn arkistoihin.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 6/2019, viikolla 25
Sivumäärä: 316 s.
Kirjastoluokka: 92
Sähkökirjan ISBN (epub): 9789523128422

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Neuvostoliiton varjossa kasvanut kansaTimo Vihavainen

Suomalaisten ylisukupolvinen kokemus 1900-luvun alusta aina sen viimeiselle vuosikymmenelle saakka oli elämä Neuvosto-Venäjän varjossa. Professori Timo Vihavaisen veitsenterävä analyysi Suomen lähihistoriasta auttaa hahmottamaan olennaiset kehityslinjat. Samalla se paljastaa itsestäänselvyyksinä pidettyjen suomalaisilmiöiden taustalla olevat kansalliset traumat, turhaumat sekä väärät uskomukset ja totuudet.

BerliiniSinclair McKay

Mestarillinen kaupunkibiografia kertoo Berliinin tarinan tavallisten kaupunkilaisten näkökulmasta. Romaanimaisen vetävästi kirjoitettu teos kuvaa, kuinka kaupunki ja sen asukkaat muokkasivat 1900-luvun maailmaa.

Pahan palveluksessaPaul Roland

Teos kuvaa naisten osaa natsi-Saksan koneistossa ja niitä, jotka halukkaasti asettuivat sen palvelukseen.

Homo europaeusKarin Bojs

Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000 vuotta kattava tarina eurooppalaisten alkuperästä, DNA:sta ja sukututkimuksesta. Teos sai Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuden alan tunnustuksen, August-palkinnon, vuoden 2015 parhaana tietokirjana.

Valkoisten vankinaPekka Railo (Toimittanut Pekka Tuomikoski)

Päiväkirja Kokkolan ja Tammisaaren punavankileireiltä 1918