Kun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.
Keväällä 1945 puna-armeija jatkoi etenemistään kohti Länsi-Eurooppaa, Saksa oli raunioina, Britannia ja Ranska käytännöllisesti varattomia ja Yhdysvallat kääntänyt katseensa Euroopasta kohti Tyynenmeren sotatapahtumia. Sodanjälkeinen Britannia näytti olevan haavoittuvassa asemassa.
Churchill näki vain yhden tavan pysäyttää Stalinin pyrkimykset ottaa Puola ja koko Itä-Eurooppa hallintaansa. Hän määräsi välittömästi laadittavaksi suunnitelman liittoutuneiden massiiviselle hyökkäykselle Neuvostoliittoa vastaan 1.7.1945. Tämä huippusalainen suunnitelma, operaatio ”Unthinkable”, piti sisällään turvautumisen Saksan armeijaan ja jopa atomipommin käyttöön.
Kolmannen maailmansodan toimintasuunnitelma valmistui, vaikka Churchillin sotilasneuvonantajat varoittivat sen toteuttamisesta. Operaatio ”Unthinkable” kuitenkin haudattiin, kun Churchill kärsi tappion vuoden 1945 vaaleissa Clement Attleen työväenpuolueelle.
Jonathan Walkerin teos on ainutlaatuinen selonteko sodasta, josta olisi voinut tulla todellisuutta. Teos perustuu laajaan lähdeaineistoon mm. Churchillin arkistosta, Puolan Sikorski-arkistosta, Britannian kansallisarkistosta sekä Imperial War Museum -sotamuseosta.
Ilmestymisaika: | 8/2017 |
Sivumäärä: | n. 250 s. |
Kirjastoluokka: | 90.3 |
Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789523125568 |
Muuta: Suomennos Maikki Soro, Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy
Suomalaisten ylisukupolvinen kokemus 1900-luvun alusta aina sen viimeiselle vuosikymmenelle saakka oli elämä Neuvosto-Venäjän varjossa. Professori Timo Vihavaisen veitsenterävä analyysi Suomen lähihistoriasta auttaa hahmottamaan olennaiset kehityslinjat. Samalla se paljastaa itsestäänselvyyksinä pidettyjen suomalaisilmiöiden taustalla olevat kansalliset traumat, turhaumat sekä väärät uskomukset ja totuudet.
Teos valottaa ryssävihaa ja sen rinnakkaisilmiöitä sekä Suomessa että muissa Venäjän naapurimaissa ja vertaa niitä myös Venäjällä vallinneisiin asenteisiin naapureita kohtaan. Kokonaiskuva on sekä yllättävä että hyvin kiinnostava.
Mitä ja keitä olivat kotiryssät? Ohjailivatko he suomen sisäpolitiikkaa? Syyllistyivätkö kotiryssän hyysääjät maanpetokseen tai vakoiluun? Heikki Saaren teos valottaa näitä ja monia muita kauan vaiettuun ilmiöön liittyviä kysymyksiä.
Teos esittelee kattavasti Lotta Svärd -järjestössä käytössä olleet pukineet ja asut vuodesta 1918 aina järjestön lakkauttamiseen asti 1944.
Fästningsstaden skildrar Helsingfors utveckling från småstad till hörnsten inom det svenska försvaret. Skildringen inleds i det ödelagda Helsingfors 1721 och avslutas med den slutgiltiga ryska erövringen 1808.