Sisällissodan 1918 unohdetut taistelut Atso Haapanen

Atso Haapasen teos raportoi kansalaissodan alusta ja lopusta, vaiheista, jotka usein unohtuvat kansalaissodasta kertovassa kirjallisuudessa.
Vaikka vasta itsenäistyneen Suomen kohtalo ratkaistiinkin lopulta Etelä- ja Itä-Suomen kaupunkien taisteluissa, olisi valkoisten voitto pitkittynyt ja sota saanut kenties aivan toisen luonteen ilman Pohjois-Suomen haltuun saamista.
Mikäli esimerkiksi Oulu ja Raahe olisivat olleet punakaartien hallinnassa – ja ehkä vielä vahvistettuna paikkakunnilla majailleilla lukuisilla venäläisillä sotilailla – olisivat Pohjanmaan valkoisten joukot jääneet pohjoisessa ja etelässä olevien punakaartilaisten väliin. Lisäksi Tornion ja Kemin valtaaminen mahdollisti yhteydet Ruotsiin ja sitä kautta tarvittaessa muualle Eurooppaan.
Pohjois-Suomen valtaaminen oli valkoisille moraalisesti ja taistelutahtoa nostattavana seikkana aivan keskeinen asia. Pohjoisten alueiden haltuunotto antoi valkoisille uskoa voittaa etelän kaupunkeihin linnoittautuneet punakaartilaiset omin voimin, ilman Saksan tukea. Lisäksi Pohjois-Suomen kaupungeissa olleilta venäläisiltä saatu sotasaalis toi hallituksen joukoille tervetulleen aseavun.
Kirjan toinen osa kertoo Viipurin taistelusta, jonka myötä sodan historiallinen ympyrä sulkeutuu. Viipuri oli erittäin merkittävä kaupunki, sillä sen kautta kulkivat rautatiekuljetukset Pietarista Suomeen. Vaikka Tampere ja lähes muu osa Suomea oli jo valkoisten hallinnassa, taistelivat punaiset Viipurissa henkensä edestä. Valkoiset eivät saaneet kaupunkia helpolla.
Vaikka Viipurin taistelun jälkeen sotaa käytiin vielä itärajalla, oli Viipurin menetys punaisille lopullinen isku, joka varmisti sodan lopputuloksen.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 5/2018, viikolla 20
Sivumäärä: 315 s.
Kirjastoluokka: 92
Sähkökirjan ISBN (epub): 9789523126619

Muuta: Kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita sotakirjoja

Kiitoskortti HitleriltäJari Vilén & Markku Jokisipilä

SS-mies Jorma Laitisen autenttiset päiväkirjat tarjoavat yksilön näkökulman erikoiseen historiamme vaiheeseen, jossa osana Suomen välirauhan aikaista ulkopolitiikkaa valtio siunasi hiljaisesti vapaaehtoisten lähdön sotilaskoulutukseen Saksaan ja heidän jäämisensä taistelemaan saksalaisissa SS-joukoissa itärintamalle.

Auschwitzin naisorkesteriJean-Jacques Felstein

Vuonna 1943 Auschwitziin lähetetty Elsa selvisi kuolemanleiristä soittotaitonsa turvin. Viulistina hänellä oli mahdollisuus liittyä leirin naisorkesteriin, jota johti Gustav Mahlerin veljentytär Alma Rosé.

Sodassa kuolleet Mannerheim-ristin ritaritHeikki Lehtonen

Heikki Lehtonen on koonnut teokseensa kaikkien vuosina 1941–1945 sodassa kuolleiden Mannerheim-ristin ritarien elämänkaaren, sotatien ja kuolinolosuhteet.

Mannerheim-ristin ritari 9 Eero KiveläJarkko Kemppi

”Ylipäällikkö on pvm:llä 8.9.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Eero Olavi Kivelän, joka etulinjan komppanianpäällikkönä rykmentin suorittaessa rajalla läpimurron vahvojen vihollisasemien läpi osoitti suurta henkilökohtaista urhoollisuutta ja myöhemmin rajulla vastaiskulla heitti epätoivoisia läpimurtautumisyrityksiä tekevän vihollisen takaisin tuhoten mm. 9 hyökkäysvaunua.”

Nuoret taistelulentäjätPekka Hietala

Ilmavoimien veteraanien haastatteluihin ja arkistomateriaaliin perustuva teos kuvaa, kuinka nuorista pojista koulutettiin sotalentäjiä ja kuinka heidät komennettiin rintamalaivueisiin jatkosodan ratkaisu-hetkillä, kesän 1944 suurhyökkäyksen alla.