Kannaksen suurtaistelut kesällä 1944 venäläisin silmin Bair Irincheev

Suomenkielinen kirjallisuus kesän 1944 ratkaisutaisteluista on runsasta, mutta venäläinen näkökulma puuttuu usein kokonaan. Tämä silminnäkijäkuvauksiin ja laajoihin arkistomateriaaleihin perustuva historiateos kuvaa sitä, miten sota nähtiin ja koettiin rintamalinjan toisella puolella.
Kirja kertoo suurhyökkäyksestä Karjalankannakselle puna-armeijan rivimiehen näkökulmasta, puna-armeijan tavoitteista ja tappioista sekä siitä, millaisina vastustajina suomalaisia pidettiin.
Kirjan lähteinä ovat aineistot Venäjän Puolustusministeriön keskusarkistosta, Venäjän keskuskuva-arkistosta, Venäjän tykistömuseosta, Venäjän merivoimien keskusarkistosta sekä kirjailijan vuosina 2000–2014 Pietarissa tekemistä veteraanihaastatteluista.
Lisäksi mukana on uutta tietoa aiemmin salassa pidetyistä asiakirjoista vuosilta 1941–1945, jotka saatiin Venäjän puolustusministeriöltä tutkimuskäyttöön vasta vuonna 2015 sekä venäjänkielisestä kirjallisuudesta, joka ilmestyi 1960- ja 1970-luvulla mutta unohdettiin sitten melkein kokonaan.

Touko–kesäkuun aikana 1944 Neuvostoliitto keskitti Leningradin alueelle 24 divisioonaa, 2 tykistödivisioonaa, 6 panssariprikaatia, 8. Panssarirykmenttiä, 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 270 000 miestä, 450 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä.
Suomalaisia oli Kannaksella hyökkäyksen alkaessa 100 panssarivaunua, 25 rynnäkkötykkiä ja 289 kenttätykkiä. Koko Suomen ilmavoimilla oli rintamakäytössä kaikkiaan 209 lentokonetta, joista etulinjan taistelukoneita oli noin 50. Määrävahvuuksien mukaan suomalaissotilaita oli Kannaksella 75 000, mutta kun heistä noin 5 % oli maanviljelyslomilla, suomalaisten todellinen vahvuus Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa 9.6.1944 oli noin 70 000 miestä.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 10/2016, viikolla 44
Sivumäärä: n. 250 s.
Kirjastoluokka: 92.73
Sähkökirjan ISBN (epub): 978-952-312-083-9

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita sotakirjoja

Suomen armeijan venäläinen perintöViacheslav Nikitin

Ainutlaatuinen tietoteos Suomen armeijassa palvelleista entisistä Venäjän armeijan upseereista sekä tapahtumista, jotka johtivat Suomen asevarastojen täydentymiseen venäläisellä ja neuvostoliittolaisella aseistuksella.

Vapaaehtoisena AuschwitziinWitold Pilecki

Vuonna 1940 Puolan maanalainen vastarintaliike halusi tietää, mitä vastikään avatussa Auschwitzin keskitysleirissä tapahtui. Puolan armeijan upseeri Witold Pilecki ilmoittautui vapaaehtoiseksi hengenvaaralliseen tehtävään.

Jatkosota Stalinin kanavallaAri Rautala

Sotahistoriaa rintamalinjojen molemmilta puolilta

Sodassa kuolleet Mannerheim-ristin ritaritHeikki Lehtonen

Heikki Lehtonen on koonnut teokseensa kaikkien vuosina 1941–1945 sodassa kuolleiden Mannerheim-ristin ritarien elämänkaaren, sotatien ja kuolinolosuhteet.

Ja sitten tulivat sotilaatMiriam Gebhardt

Sotilaat, jotka vapauttivat Saksan natsivallasta, toivat mukanaan uutta kärsimystä. Arviolta miljoona naista ja tyttöä – sekä suuri määrä miehiä – joutui toisen maailmansodan jälkeen seksuaalisen väkivallan uhriksi kaikkialla Saksassa.