Kristiina Halkola on ollut monena, ja paljon hänestä on sanottu ja kirjoitettu. Monesti hän on joutunut toteamaan, että muut ovat tietävinään paremmin millaista hänen elämänsä on, mitä hän on tehnyt ja mitä ajattelee.
Tässä kirjassa Kristiina Halkola puhuu itse, omalla äänellään.

Kirjassa kerrotaan, miten viisilapsisen perheen kuopuksesta nimeltä Marja tuli kaikkien tuntema Kristiina Halkola. Miten tie kulki eteenpäin Kymijoen rannoilta, missä ”sellu haisi ja sahat lauloivat kuin Aram Hatšaturjanin miekkatanssi”. Miten pitkäkoipisesta, lettipäisestä teatterikoululaisesta tuli tyttö elokuvaan Käpy selän alla. Miten yhteiskunnallinen omatunto heräsi ja johdatti taistojen tielle, Helsingin kaupunginvaltuutetuksi ja Deva-puolueen puheenjohtajaksi. Miten rakkaus kuljetti ja kantoi.
Tänään Kristiina Halkola on neljän lapsen äiti ja kuuden isoäiti, veteraaninäyttelijä, komedienne ja laulaja, jonka olemus yhä syttyy paloon, kun hän laulaa Ei, minä en tarvitse puolikasta… tai:

… Jos rakastat pieniä tyttöjä,
pieniä tyttöjä, pieniä poikia,
koiria, mummoja, vanhojapiikoja, salaattia  ja sellerinjuurta,
lampaanpaistia, kevätaamuja, kylmien asemien yksinäisiä miehiä,
minä tulen sinun kanssasi merenrantaan ja piirrän,
piirrän kuvasi hiekkaan…