Tunnemme monta kuvausta keskitysleirien helvetistä. Ne kaikki on kirjoitettu sodan jälkeen. Usein ajallinen etäisyys on huomattavan suuri. Tämä kertomus syntyi natsivallan vielä jatkuessa, pakomatkalla Treblinkan tuhoamisleiriltä.
28-vuotias Chil Rajchman passitetaan Treblinkaan 1942. Järkyttyneenä hän tajuaa murhaamisen mittasuhteet ja on vakuuttunut: Tästä ei yksikään meistä selviä hengissä. Hänellä on enää yksi ainoa toive: jälkimaailman on saatava tietää mitä tuhoamisleirissä tapahtui. Ilman paatosta, täsmällisesti ja selkeästi hän kirjoittaa muistiin kaiken mitä on nähnyt. Rajchman osallistuu vankien legendaariseen kapinaan 2.8.1943 ja onnistuu pakenemaan.
Treblinka oli tuhoamistehdas, josta kenenkään ei pitänyt selvitä. Uhreista ei pidetty kirjaa, sillä tie vei junasta suoraan kaasukammioon. Vankivaatteita ei tarvittu, koska uhrit riisuttiin ennen kaasutusta. Työkomennukseen eli tuhoamisen avustajiksi valitut elivät hekin vain muutaman päivän.
Rajchmanin kuvaus erottuu muista aikalaiskertomuksista tarkan kerrontatapansa ansiosta ja ansaitsee tulla liitetyksi "katastrofikirjallisuuden" suurten tekstien ketjuun.
Ilmestymisaika: | 2/2011 |
Sivumäärä: | n. 160 s |
Kirjastoluokka: | 99.139 |
Äänikirjan ISBN: | 9789523752009 |
Muuta: Suomennos Marita Vihervuori Kansi Leena Kilpi
Gerald Posner on haastatellut yhtätoista Hitlerin sisäpiiriin kuuluneen henkilön poikaa ja tytärtä, jotka kertovat ensimmäistä kertaa, millaista oli kasvaa natsi-johtajien lapsena ja miten tämä menneisyys on heidän elämäänsä vaikuttanut.
Teos, jonka tehtävänä oli valmistaa puna-armeijaa ”oikeudenmukaiseen sotaan” ja tarjota ”ideologisesti oikeaa” tietoa maasta, jota oltiin pian liittämässä Neuvostoliittoon.
Päiväkirja Kokkolan ja Tammisaaren punavankileireiltä 1918
Ainutlaatuinen selvitys suomalaisten itärajan takana suorittamasta sotilastiedustelusta itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä.
Mestarillinen kaupunkibiografia kertoo Berliinin tarinan tavallisten kaupunkilaisten näkökulmasta. Romaanimaisen vetävästi kirjoitettu teos kuvaa, kuinka kaupunki ja sen asukkaat muokkasivat 1900-luvun maailmaa.