13. helmikuuta 1945 kello 22.03 britit aloittivat Dresdenin pommittamisen, yhden toisen maailmansodan tuhoisimmista hyökkäyksistä.

Ensimmäinen pommihyökkäys tappoi paljon siviilejä, sotilaita ja idästä tulleita saksalaisia pakolaisia sekä tuhosi teitä ja rakennuksia. Seuraavaksi taivaalta satoi palopommeja, jotka muuttivat kadut tulimereksi ja pommisuojat uuneiksi. Kaupungin asukkaat paloivat, paistuivat tai tukehtuivat hengiltä.
Aikaisin seuraavana aamuna yhdysvaltalaiset pommikoneet viimeistelivät työn.

Sinclair McKayn Dresden 1945 on henkeäsalpaava historiateos. Se kuvaa kaupungin elämää hyökkäystä edeltävinä päivinä, kertoo pommitusten kulun hetki hetkeltä ja paneutuu tuhotyön seurauksiin.

Kirjassa tapahtumia kuvailevat myös monet tuota käsittämätöntä tuhoa todistaneet siviilit sekä kaupunkiin määrätyt natsiupseerit.

Miksi sotilaallisesti merkityksetön Dresden hävitettiin aivan sodan loppuvaiheessa? Uuteen arkistomateriaaliin ja silminnäkijöiden kertomuksiin pohjaten McKay valottaa kauhujen öiden ja päivien tapahtumia ansiokkaasti niin inhimillisestä kuin sotilaallisestakin perspektiivistä.