Riskit kuuluvat elämään – myös lapsuuteen. Vanhemmilla ja kasvattajilla on kuitenkin taipumus yliarvioida turvallisuusriskejä. Tästä taas seuraa paljon sellaisia kieltoja, joista Hirvosen mukaan on pikemminkin haittaa kuin hyötyä. Ylisuojeleva kasvatus ei jätä tilaa lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle.

Sopivat riskit ovat kasvun ja kasvatuksen työvälineitä. Hyvä kasvuympäristö luodaan, kun punnitaan toiminnan riskejä ja sen tavoitteita toisiinsa. Vähäisten mustelmien pieni riski ei ole riittävä syy kieltää toimintaa, joka tarjoaa lapselle elämyksiä, haasteita ja oppimiskokemuksia.

Tatu Hirvosen teos vapauttaa huolekkaat vanhemmat ja ammattikasvattajat lasten turvallisuutta koskevista perusteettomista peloista. Se rakentaa kasvatusfilosofian, joka suo lapselle riittävän turvallisen ja samalla riskeistä rikkaan kasvuympäristön. Samalla se antaa kasvattajalle voimaa kohdata yhteiskunnan alati lisääntyvät turvallisuusnormit, varoitukset ja omatkin pelot levollisin mielin.