1990-luvun laman uhrit kertovat

Itsekin lamavuosina konkurssin ja rajun velkaantumisen kokenut J. K. Tamminen pöyhii kirjassaan lamakauden tapahtumia eturintamasta sekä sen seurauksia tuleville sukupolville.
1990-luvulla ankara velanperintä oli käytäntö ja sanomalehdet repivät otsikoita konkursseista, talousrikoksista ja pankkien huonoista johtajista. Lainojen takaajat huomasivat olevansa syvissä veloissa. Moni perhe, suku ja ystävyys särkyi vastuiden toteutuessa.
Suorasukaisesta tyylistään tunnettu Tamminen kertoo värikkäästi siitä, miten esimerkiksi harmaan talouden nousu, yritysten saattohoitajat, pakkohuutokaupat, pikavipit, leipäjonot, roskapankit, nälkä ja vaikuttivat ihmisten elämään ja kuinka jotkut ajautuivat laman seurauksena rikollisuuden poluille ja itsemurhiin.
Kirjaan on haastateltu mm. yrittäjiä, joiden elämäntyö meni palasiksi laman jaloissa, kahden asunnon loukkuun jääneitä, lamasta kärsineitä tavallisia ihmisiä, talouden asiantuntijoita, talousrikoksista tuomittua pankinjohtajaa sekä sosiaalityöntekijöitä ja velallisten parissa työskennelleitä, joiden tehtäväksi haaksirikkoisista huolehtiminen jäi.
Kirja tarkastelee myös valtion toimintatapoja laman aikana ja niitä ratkaisuja, joita noina vuosina tehtiin. Ratkaisuja, joiden vaikutukset ovat yhä läsnä. Tällä lamalla on ollut pitkät ja rujot jäljet.