Kirja: Punaorvot 1918 (Mervi Kaarninen)

Osta verkkokaupastamme

Saatavana sähkökirjana

Sähkökirjojamme myyvät mm.

Punaorvot 1918 Mervi Kaarninen

Sisällissodan jälkeen Suomessa oli lähes 15 000 orpoa, joista valtaosa oli punaisten lapsia eli punaorpoja.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen orpoja oli lähes kaikissa Euroopan maissa, mutta Suomen tilanne oli poikkeuksellinen, koska orvot lapsetkin jaettiin voittajiin ja häviäjiin, punaisiin ja valkoisiin, sankareihin ja kapinallisiin.
Kirjassa kerrotaan orpojen kohtaloista. Pääosassa ovat tamperelaiset punaorvot, joita kaupunkiin jäi noin 500.
Punaorpojen huolto oli merkittävä askel Suomen lastensuojelun kehitykselle. Tuolloin presidentin puoliso Ester Ståhlberg perusti mm. Pelastakaa lapset ry:n.
Uudistettu ja täydennetty laitos.

 

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 9/2017
Sivumäärä: n. 260 s
Koko: 135 x 210 mm
Sidosasu: Nidottu, kuvaliite
Kirjastoluokka: 92.71
ISBN: 9789523125032
Sähkökirjan ISBN: 9789523125605

Muuta: Kansi Kalevi Nurmela ja Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Sunnuntaikävelyllä sotien ajan HelsingissäPauli Jokinen

Kirja esittelee yli 50 kiinnostavaa sotahistoriallista retkikohdetta pääkaupunkiseudulta.

Unelma kommunistisesta Suomesta 1944-1953Mikko Uola

Jatkosodan jälkeen Suomen poliittinen järjestelmä oli koetuksella. Äärivasemmisto pyrki käyttämään tilannetta hyväkseen johtaakseen maan sosialismiin ja edelleen kommunismiin. Keitä olivat nämä Suomen sosialisoijat?

KotiryssätHeikki Saari

Mitä ja keitä olivat kotiryssät? Ohjailivatko he suomen sisäpolitiikkaa? Syyllistyivätkö kotiryssän hyysääjät maanpetokseen tai vakoiluun? Heikki Saaren teos valottaa näitä ja monia muita kauan vaiettuun ilmiöön liittyviä kysymyksiä.

Vakoilua itärajan takanaEero Elfvengren & Einar P. Laidinen

Ainutlaatuinen selvitys suomalaisten itärajan takana suorittamasta sotilastiedustelusta itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä.

Churchillin kolmas maailmansotaJonathan Walker

Kun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.