Helsinki 1939 Pääkaupunki ja suuri käänneLaura Kolbe, Samu Nyström ja Henrik Tala

Vuoden 1939 alkaessa Suomen nuori kansakunta oli viimein päässyt vaurastumisen ja kehityksen tielle. Erityisesti tämä näkyi maan pääkaupungissa, jonne oli 1930-luvulla kohonnut liuta uusia maamerkkejä kuten Eduskuntatalo, Postitalo, Naistenklinikka, Lasipalatsi, hotelli Torni – sekä vuoden 1940 olympialaisia varten rakennetut Messuhalli ja Olympiastadion.

Juhlapuheissa korostettiin olympiahankkeen merkitystä – vuonna 1939 tehtävillä valmisteluilla varmistettaisiin, että Suomi voisi näyttävästi astua kansainvälisen huomion keskipisteeseen.

Mitä pidemmälle vuosi 1939 eteni, sitä enemmän elämää alkoivat kuitenkin varjostaa koko Euroopan taivaan synkentäneet pilvet. Olympialaisten sijaan edessä olivat lopulta talvisodan kuukaudet.

Professori Laura Kolbe tarkastelee vuoden 1939 Helsinkiä hallinnon ja kunnallispolitiikan näkökulmasta.

Dosentti Samu Nyström kirjoittaa kaupunkielämän arjesta ja juhlasta seuraten, miten sota lopulta vyöryi vastustamattomasti helsinkiläisten elämään.

Filosofian tohtori Henrik Tala käy läpi kansainvälisen poliittisen murroksen vaiheita päähenkilönään pääministeri A. K. Cajander, joka pyrki luovimaan Suomea odotettavissa olevan suursodan varjosta kohti rauhan väyliä ja samaan aikaan varustamaan maata siltä varalta, että sotaan kuitenkin jouduttaisiin.

Tekstien rinnalla oman tarinansa kertoo läpi kirjan kulkeva kuvitus, historialliset valokuvat vuoden 1939 Helsingistä.

Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 – Pääkaupunki ja rauha (2015).

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 10/2019, viikolla 43
Sivumäärä: 264 s.
Koko: 220 x 220 mm
Sidosasu: Sidottu, läpikuvitettu
Kirjastoluokka: 92.7
Kovakantisen ISBN: 9789523128880

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Hitler, Stalin ja SuomiJukka Seppinen

Neuvostopropagandasta ja suomettumisesta puhdistettu tutkimus Suomen lähihistoriasta

Churchillin kolmas maailmansotaJonathan Walker

Kun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.

Mereen kadonneetJohanna Pakola

Syyskuussa 1948 meri on kätki 22 ruumista, Verna-laivan pirstoutuneen hylyn ja paljon salaisuuksia.Miksi 25 ihmistä hankki laivan, jolla lähteä vaaralliselle merimatkalle? Keitä lähtijät olivat? Miksi kaikki tapahtui salassa?

Isänmaan puolesta - Jääkäriliikkeen ja jääkärien historiaJarkko Kemppi

Jääkärien vaiheet 1910-luvulta aina 1980-luvulle saakka

Suuri ja mahtavaTimo Vihavainen – Kari Ketola

Tiivis Venäjä-tiedon ABC esittelee naapurimaamme keskeisimmät asiat: historian, kirjallisuuden ja maantiedon. Samalla se avaa lukijalle venäläistä arvomaailmaa ja käsitteitä.