Helsinki 1939 Pääkaupunki ja suuri käänneLaura Kolbe, Samu Nyström ja Henrik Tala

Vuoden 1939 alkaessa Suomen nuori kansakunta oli viimein päässyt vaurastumisen ja kehityksen tielle. Erityisesti tämä näkyi maan pääkaupungissa, jonne oli 1930-luvulla kohonnut liuta uusia maamerkkejä kuten Eduskuntatalo, Postitalo, Naistenklinikka, Lasipalatsi, hotelli Torni – sekä vuoden 1940 olympialaisia varten rakennetut Messuhalli ja Olympiastadion.

Juhlapuheissa korostettiin olympiahankkeen merkitystä – vuonna 1939 tehtävillä valmisteluilla varmistettaisiin, että Suomi voisi näyttävästi astua kansainvälisen huomion keskipisteeseen.

Mitä pidemmälle vuosi 1939 eteni, sitä enemmän elämää alkoivat kuitenkin varjostaa koko Euroopan taivaan synkentäneet pilvet. Olympialaisten sijaan edessä olivat lopulta talvisodan kuukaudet.

Professori Laura Kolbe tarkastelee vuoden 1939 Helsinkiä hallinnon ja kunnallispolitiikan näkökulmasta.

Dosentti Samu Nyström kirjoittaa kaupunkielämän arjesta ja juhlasta seuraten, miten sota lopulta vyöryi vastustamattomasti helsinkiläisten elämään.

Filosofian tohtori Henrik Tala käy läpi kansainvälisen poliittisen murroksen vaiheita päähenkilönään pääministeri A. K. Cajander, joka pyrki luovimaan Suomea odotettavissa olevan suursodan varjosta kohti rauhan väyliä ja samaan aikaan varustamaan maata siltä varalta, että sotaan kuitenkin jouduttaisiin.

Tekstien rinnalla oman tarinansa kertoo läpi kirjan kulkeva kuvitus, historialliset valokuvat vuoden 1939 Helsingistä.

Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 – Pääkaupunki ja rauha (2015).

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 10/2019
Sivumäärä: n. 160 s.
Koko: 220 x 220 mm
Sidosasu: Sidottu, läpikuvitettu
Kirjastoluokka: 92.7
Kovakantisen ISBN: 9789523128880

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

KotiryssätHeikki Saari

Mitä ja keitä olivat kotiryssät? Ohjailivatko he suomen sisäpolitiikkaa? Syyllistyivätkö kotiryssän hyysääjät maanpetokseen tai vakoiluun? Heikki Saaren teos valottaa näitä ja monia muita kauan vaiettuun ilmiöön liittyviä kysymyksiä.

RyssävihaTimo Vihavainen

Teos valottaa ryssävihaa ja sen rinnakkaisilmiöitä sekä Suomessa että muissa Venäjän naapurimaissa ja vertaa niitä myös Venäjällä vallinneisiin asenteisiin naapureita kohtaan. Kokonaiskuva on sekä yllättävä että hyvin kiinnostava.

Pietari 1917 Helen Rappaport

Harvinaisiin arkistolähteisiin perustuva teos tarjoaa aiemmin tuntemattoman näkökulman vuoden 1917 vallankumouksen tapahtumiin sellaisina, kuin ne etenivät päivä päivältä ja viikko viikolta. Kertojina ovat Venäjällä asuneet ulkomaalaiset.

Karl Dönitz ja Kolmannen valtakunnan viimeiset päivätBarry Turner

Teos on paitsi valaiseva henkilökuva natsi-Saksan viimeisestä johtajasta, myös elävä sisäpiirin kuvaus toisen maailmansodan vähän tunnetuista loppuselvittelyistä.

Isänmaan puolesta - Jääkäriliikkeen ja jääkärien historiaJarkko Kemppi

Jääkärien vaiheet 1910-luvulta aina 1980-luvulle saakka