Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen Jukka Seppinen

Karjalan menettäminen syksyllä 1944 oli kova isku Suomelle. Välittömästi rauhanteon jälkeen Suomessa alkoikin toiminta Karjalan palauttamiseksi. Poliittisia puheita pidemmälle asiat eivät kuitenkaan edenneet, ja vuosikymmenien kuluessa haave Karjalan saamisesta takaisin alkoi hiipua.
Asiassa tapahtui kuitenkin uusi ja odottamaton käänne, kun NKP esitti kesällä 1990, että se voisi luovuttaa Karjalan Suomelle. Taustalla vaikutti myös Venäjän halu päästä eroon Viipurista, sillä vallattu alue oli pahasti rappeutunut eikä resursseja korjaamiseen ollut. Näin Suomelle tarjoutui yllättäen ainutlaatuinen mahdollisuus Karjalan palauttamiseen.
Suomen valtiojohto suhtautui kuitenkin Kremliin tarjoukseen penseästi. Presidentti Koiviston vastarinta johti asian venymiseen ja mutkistumiseen. Myös ulkoministeri Paavo Väyrynen vastusti asiaa.
Seuraavaksi presidentiksi nousi Ahtisaari. Vaikka hän kannatti Karjalan palauttamista, aikaa oli menetetty. Putinin noustessa valtaan 2000-luvun alussa tilanne oli vaikeutunut entisestään.
Jukka Seppinen selvittää perusteellisesti, mitä asiassa tapahtui 1990-luvun alussa. Millainen on Karjala-kysymyksen historia? Miksi presidentti suhtautui Karjalan palauttamiseen niin penseästi? Mikä oli diplomaatti Jukka Seppisen rooli näissä tapahtumissa? Seppinen perustaa tutkimuksensa runsaaseen lähdemateriaaliin, mm. runsaaseen kotimaiseen ja ulkomaiseen lähdemateriaaliin, mm. presidentti Mauno Koiviston yksityisarkistoihin sekä Karjalan liiton ja YLEn arkistoihin.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 6/2019, viikolla 25
Sivumäärä: 316 s.
Koko: 148 x 210 mm
Sidosasu: sidottu
Kirjastoluokka: 92
ISBN: 9789523128040
Sähkökirjan ISBN: 9789523128422

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Viisi päivää, jotka vavisuttivat Eurooppaa Nicholas Best

Ainutlaatuinen synteesi viidestä päivästä, jolloin fasismi menetti kuolettavan otteensa Euroopasta.

Helsinki 1939Laura Kolbe, Samu Nyström & Henrik Tala

Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 – Pääkaupunki ja rauha (2015).

Muistolaattabongarin opasPauli Jokinen

14 kävelyreittiä, joita seuraamalla pääsee tutustumaan eri kaupunginosien muistolaattoihin. Runsaasti kuvitettu kirja kertoo niiden tarinat.

Punaisten lyhtyjen HelsinkiKatja Tikka, Elina Maaniitty & Iisa Aaltonen

Matka pääkaupunkimme menneisyyden vaietuille kujille, hämäriin porttikäytäviin, bordelleihin ja salakapakoihin.

Churchillin kolmas maailmansotaJonathan Walker

Kun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.