Mannerheim-ristin ritari 9 Eero Kivelä Jarkko Kemppi

 ”Ylipäällikkö on pvm:llä 8.9.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Eero Olavi Kivelän, joka etulinjan komppanianpäällikkönä rykmentin suorittaessa rajalla läpimurron vahvojen vihollisasemien läpi osoitti suurta henkilökohtaista urhoollisuutta ja myöhemmin rajulla vastaiskulla heitti epätoivoisia läpimurtautumisyrityksiä tekevän vihollisen takaisin tuhoten mm. 9 hyökkäysvaunua.”

Vuonna 1908 Tampereella syntynyt Eero Kivelä oli nuoruudessaan aktiivinen suojeluskuntalainen. Talvisodassa hän palveli reserviluutnanttina ja kunnostautui legendaarisessa Tolvajärven taisteluissa.
Jatkosodassa Kivelä palveli kapteenina ja sai toiminnastaan ensimmäisenä reservinupseerina Mannerheim-ristin ritarin arvon syksyllä 1941. Hän oli mukana Suursaaren valtauksessa ja palveli sodan loppuvaiheessa pataljoonankomentajana, mm. virolaisvapaaehtoisista kootussa JR 200:ssa.
Jatkosodan jälkeen kesällä 1945 Kivelä sai 14 kuukauden vankeustuomion asekätkentäjutun yhteydessä. Kivelä oli yksi operaation johtohahmoja Keski-Suomessa ja Pohjois-Hämeessä. Hänen kirjeenvaihtonsa ja päiväkirjansa tuovat asekätkentään täysin uutta tietoa.
Ollessaan Valpon vankina Kivelä kuitenkin nousi varasijalta eduskuntaan ja aloitti kansanedustajana 10.10.1945. Kivelän uraan mahtui suuri määrä myös muita luottamustehtäviä. Vuonna 1967 Kivelä ylennettiin reservissä everstiluutnantiksi.
Oma lukunsa on Kivelän yli 30-vuotinen työura Finlayson Oy:ssa. Tätä kautta kirjassa sivutaan myös suomalaista teollisuushistoriaa. Suomen kirjallisuushistoriaan Kivelä taas liittyy sikäli, että hän oli yksi kirjailija Väinö Linnan ”kirjallisista kummisedistä”. Kivelä auttoi Finlaysonilla työskennellyttä Linnaa kirjallisen uran alkuun.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 5/2018, viikolla 18
Sivumäärä: 293 s.
Koko: 148 x 210 mm
Sidosasu: Sidottu, kuvaliite
Kirjastoluokka: 99.139
ISBN: 9789523126060
Sähkökirjan ISBN: 9789523126602

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita sotakirjoja

YönoidatLjuba Vinogradova

Vuonna 1941 perustettiin puna-armeijalle hävittäjärykmentti 586 sekä pommittajarykmentit 587 ja 588. Kaikista toisessa maailmansodassa taistelleista lentorykmenteistä nämä kolme erosivat siinä, että niiden jäsenet olivat kaikki naisia.

Vakoojat vastakkainSergei Verigin

Teos käsittelee Neuvosto-Karjalan turvallisuuspalvelujen taistelua Suomen erityispalveluja vastaan talvisodassa, välirauhan aikana sekä Suuressa isänmaallisessa sodassa.

Hyvästi, ViipuriAntero Raevuori

Kahdesti kotinsa menettäneiden viipurilaisten ja kaupunkia puolustaneiden sotilaiden kertomuksia vaikeilta vuosilta.

Talvisota venäläisin silminBair Irincheev

Uusinta venäläistä sotahistoriaa

Itärintaman operaatiokartasto 1941–1945Robert Kirchubel

Tämä laaja kartasto visualisoi kaikki sotatoimet, joita Berliinistä aina Moskovan edustalle, Stalingradiin ja Itä-Preussiin ulottuneella rintamalla käytiin.